Mihin kaikkeen ihminen voikaan kyllästyä vuosien mittaan. Nyt olen kyllästynyt sosiaaliseen mediaan. Tarkemmin ottaen olen tympääntynyt minun ja somen suhteeseen. Kaikki tuntuu latistuvan siihen, että olemme eri aaltopituudella.

Näen, miten somen kanssa pitäisi toimia, että se tykkäisi minusta, mutta en yksinkertaisesti halua olla sellainen kuin se toivoo. Tämä liittyy kirjoittamisen vaiheeseen: haluan, että ensi keväänä ilmestyvä romaani tulee valmiiksi (”valmiiksi”, sillä voiko romaani olla valmis, ei) kesän aikana.

Kirjoittaakseni tarvitsen laajenevia vapauden alueita ja paljon epäsosiaalista yksinoloa.

*

Tervetuloa siis vanha kunnon epäsosiaalinen media. Olen tilannut lehtiä, kirjallisuusjuttujen vuoksi muun muassa New Yorkerin. Sattuneesta syystä haluan seurata, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu. Luin juuri tämän: kirjoittaja on entinen Harvardin opiskelija.

Amerikkalainen oikeisto on jo vuosikymmeniä vahtinut yliopistoja. ”The Universities are the enemy”, otsikoi J.D. Vance muutaman vuoden takaisen puheensa. Ivy Leaguen elitismiä on syytäkin kritisoida, demokraattienkin. Mutta ajattelun, tutkimuksen ja opetuksen vapaus  on luovuttamaton oikeus.

Kun luen, että äärioikeistolaiset nationalistit USA:ssa katsovat puolustavansa sananvapautta, alkaa huimata. Ja sitten tekee mieli huutaa. Ääneen.

*

Huhtikuun alussa olin Mari Leppäsen ja Maaret Kallion järjestämässä Ihmisyyden Akatemiassa. Ihan mullistavat päivät, minulle. Siellä pohdittiin joukolla, miten haitallista on ”hyvien ihmisten hiljaisuus”.

Kirjoittamallakin voi huutaa. Mutta sanojen erilaisten tulkintojen läpi voi aina humahtaa tyhjään. Sitä helpommin, mitä suurempia sanat ovat.

Siksi annan nyt romaanihenkilölleni neulan ja lankaa, katson mitä hän ompelee. Panen hänet kävelemään polkua rantaan ja näen, että paljaisiin jalkoihin tarttuu märkää heinää, ja hame, joka jo ennestään on paikattu, jää kiinni oksaan, kun hän hyppää kaatuneen puunrungon yli. Hän ei piittaa, hän kiskaisee helman irti ja menee eteenpäin.

 

(Postauksen kuvat pääsiäisen seudulta Tekstin talolta, jossa minulla on työhuone.)