Romaanit
Romaani on aina muuta kuin aihepiirinsä, mutta siitä muusta on toisinaan hankala puhua. Se pitää lukea. Romaaneissani tutkin varsinkin naisten selviytymiskeinoja ja reittejä eri aikoina. Kirjoitan perhesuhteista. Kysyn, mitä on elämässä toteutuminen.
Romaanin rakenne kiehtoo minua: mitä kaikkea sillä voi tehdä? Olen kiinnostunut siitä, miten juuri romaani voi kuvata todellisuuden kerroksia, aikaa ja ihmismieltä.
Syyskirja
WSOY 2021
Romaani Tove Janssonista.
Saari, meri, sumunharmaa ja kaislankeltainen syksy. Jos haluaa päästä saaresta toiseen, pitää oppia veneilemään.
On vuosi 1991, Suomessa lama, huolena ilmaston lämpeneminen. Nuori ekoaktivisti Maria päätyy saareen tapaamaan 78-vuotiasta Tove Janssonia, joka on juuri julkaissut uuden novellikokoelman. Kun Maria kirjoittaa Tovesta, hänelle avautuu taiteelle eletty elämä, sen kapina, lohtu, seikkailu ja ilkikurinen nauru. Olisi ollut mahdotonta olla sekä hyvä taiteilija että hyvä vaimo, Tove sanoo.
Syyskirja liikkuu monella vuosikymmenellä 1940-luvusta 1990-lukuun ja kuvaa Venhon jäljittelemättömällä kielellä valintojen seurauksia.
Ensimmäinen nainen
WSOY 2019
Sylvin tarina Kekkosen rinnalla
Ensimmäinen nainen on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta. Se on romaani naisesta, joka löytää itsensä ja kirjailijanäänensä ja toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen.
” – Eipä voi kovin monessa maassa ensimmäinen nainen yksikseen liikuskella. – Minä en siihen lupia ala kyselemään.” Julkinen rooli kätki radikaalin Sylvin, joka oli yhtaikaa ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallisuutta suosiva feministi. Vaativassa asemassaan hän varjeli itsenäisyyttään ja säilytti omat ystävänsä. Kun yksi tärkeimmistä, kirjailija Marja-Liisa Vartio kuolee kesällä 1966, Sylvi lähtee Katerman mökin rauhaan. Toisaalla Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall pohtii Sylvin muotokuvaluonnoksen äärellä, miten ilmentää veistoksella Sylvin monitahoisuutta. Voiko toista koskaan todella tuntea ja entä jos ei pääsekään kasvamaan omaan mittaansa?
Kaukana jossain onnenmaa
WSOY 2015
Työterveyspsykologi Otto Marras on 39-vuotias, kun kaksi hänen elämänsä naista jättää hänet. Eloisa-vaimo lähtee luomaan uutta uraa Tampereelle ja Oton äiti Kaarina lumoutuu plastiikkakirurgiasta.
Oma keski-ikä uhkaa, vaikka Otto luuli olevansa immuuni ikäkriiseille. Otolla on haave: hän haluaa kirjoittaa kirjan onnellisuudesta. Mitä onni on? Kokemukset, muistot ja teoriat kasvavat Oton päässä uusiksi kuvioiksi. Niiden valossa hän yrittää ymmärtää äitinsäkin elämää.
Kaarina on tullut äidiksi nuorena 1970-luvun alussa. Vuosikymmeniä piilotetut toiveet nousevat pintaan, kun Kaarina vanhenee. Mitä tapahtuu, kun Kaarina päättää hypätä uuteen ja muuttaa elämänsä? Johanna Venho kuvaa tarkasti elämän taitekohdissa itseään etsiviä ihmisiä.
Syntysanat
WSOY 2011
Mistä on hyvät naiset tehty?
Palkitun runoilijan komea romaanidebyytti. Voiko nainen lähestyä miestä siivet selässään? Hanna ja Mesi saavat huomata, että ihminen voi muuttua, jos oppii lausumaan oikeat sanat.
Kirjailija Hanna Frank saa tarpeekseen pääkaupungin hektisestä elämänmenosta. Hän jättää miesystävänsä Ouran ja muuttaa maalaiskylän vanhaan pappilaan voidakseen kirjoittaa rauhassa. Hanna on reissunainen, nopeitten lähtöjen mestari. Mutta osaako hän asettua aloilleen?
Hanna alkaa tarkkailla Mesi Kivelää, naapurissaan asuvaa kolmen lapsen leskiäitiä. Siinä missä perheetön Hanna on saanut keskittyä työhönsä ja vaihtuviin rakkaussuhteisiinsa, Mesin vuodet ovat täyttyneet toisista huolehtien.
Hannaan tutustuttuaan Mesi saa huomata, että jos tahtoo tarinasta totta, ei voi pelätä omia sanojaan.
Syntysanat on todellisuuden rajoja venyttävä tarina uudesta alusta ja naisen muuttuvasta kuvasta, ihmisen haasteesta kasvaa omaksi itsekseen. Se herättää ajatuksia myös taiteen merkityksestä elämässä. Taide saa meidät näkemään itsemme peilikuvaa todempina.
Revitään rikki se rakkaus
esseeromaani, Jaana Seppänen & Johanna Venho, WSOY 2013
Ekstaasista kärsimykseen – paratiisista helvettiin!
Nelikymppinen Veli on päättömästi rakastunut nuoreen kampaajapoikaan Sebastianiin. Meeri, elämänkokemuksensa vimmaiseksi kypsyttämä Donna Giovanna, taas on lakannut jo oireilemasta rajuja rakkauksiaan.
Kun nämä kaksi toisilleen ventovierasta jäävät yöllisen porraskäytävän vangeiksi, seuranaan vain toisensa ja täysi viinitonkka, alkaa aamuun kurkottava keskustelu kumpaakin riivaavasta arvoituksesta rakkauden ja intohimon olemuksesta. Estoton vuoropuhelu velloo runoudesta rujouteen, filosofiasta fiilistelyyn. Velin ja Meerin intiimiksi antautuvia tunnustuksia seuraa postiluukun raosta naapurin paha silmä. Revitään rikki se rakkaus on hämmentävän kiehtova dialogiromaani, assosiaatioiden ja paradoksien temmellyskenttä.
Runot
Toivon, ettei runo jätä minua. Ei voi tietää, se on villi lintu.
Tässä on valo
WSOY 2009
Me olemme aikuiset, emme uskalla
koskettaa toisiamme sillä
sulat ovat harvassa. En minä sinua rakasta
enempää kuin koko maailmaa.
Sanomatonta hellyyttä vain: siellä kaukana
liikutat minua. Silitän käsivarttasi
ja menen sopukkaan, simpukkaan,
selviydy miten taidat, kirjoita joskus,
yhtä Valoa voin hetken hengissä pitää.
Yhtä juhlaa
WSOY 2006
Naisen ja taiteilijan vapautumisen puhutteleva kuvaus, jossa kajahtaa paitsi keittiön puurofarssiin uponneen äidin itkuvirsi myös kansanlaulu.
Einari Vuorela -runopalkinto 2008.
Sylin vuoraan, peitän pään. Ilta kietoo ikävään mutta aamu valahtaa päälle kuin morsiuspuku: vaativana, opittuna. Sileänä kuin kananmuna. Ei ole minun, ei ole minun, morsian oli nuori, kädessä kuivunut kuori, kämmeniään nuoli, söi siemenen ja kuoli. Aamu on ryhdikäs tänään. Ja tepä tänään suora, hellan ääressä, selkä ojossa, puurokauha sojossa. (Katkelma runoelmasta Yhtä juhlaa) Yhtä juhlaa on Johanna Venhon kolmas runoteos, myyttinen matka mullan läpi valoon. Runo hengittää riimien rytmissä, ironian voimalla. Sulaa kultaa virtaa läpi äidin arjen. Ja äkkiä laulun katkaisee ämmän rääkäisy.
Postia Saturnukseen
WSOY 1998
”Olen kaiken armoilla täällä.
Minussa ei ole seiniä, ei rakentunut koskaan.
Tuuli kieputtaa roskia sisään, sahanpuruneuloja,
hopeapapereita. Tuo tervapastillintuoksuinen vanhus,
olen kasvojen verkon joka säikeessä. Pian ohi.
Ei suojakilpiä; sanasi sihahtavat minuunkuvaus”
Elämäntarinat
Millaista tarinaa elämästä kerrotaan? Ja miksi juuri sitä?
Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa
Tammi 2024
”Paratiisin kaipuu pitää meidät liikkeellä.”
Missä ihminen voi kokea olevansa kotona? Mistä löytyy hengellinen koti?
Mari Leppänen on tullut tunnetuksi rohkeana yhteiskunnallisena kannanottajana ja lasikattojen murtajana, ja pitkän tien hän on kulkenut myös oman hengellisyytensä kanssa. Millainen pieni tyttö oli Käpylässä tutkijavanhempien viidentenä lapsena varttunut Mari? Mitä hän ajatteli elämästä nuorena aikuisena? Mitkä periaatteet hänelle ovat luovuttamattomia nyt, Turun piispana ja keski-ikäisenä, aikuistuvien lasten äitinä?
Elämässä on kyse tien kulkemisesta. Kirjailija Johanna Venho tekee matkoja Mari Leppäsen kanssa tämän elämän tärkeille paikoille aina pohjoissavolaisesta kesämökistä Velkuan saarelle ja Poitsilan hiljaisuuden luostarista syksyiseen retriittiin Utössä. Marin lapsuus, nuoruus ja aikuisuus avautuvat monine mahdollisuuksineen ja valintoineen. Matkoilla keskustellaan ja annetaan hiljaisuuden puhua.
Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa kertoo omannäköiseen naisen elämään kasvamisesta, ajan virroista ja vastavirroista, yhteisöstä ja sen merkityksestä. Mari ja Johanna etsivät kirkkojen avoimia ovia ja katsovat ulos ikkunasta alttarin takana.
Martti Suosalon tähänastinen elämä
WSOY 2022
”Minun haaveeni ja unelmani elivät omaa elämäänsä, ja usein se, mitä kuvittelin, toteutui joskus myöhemmin.”
Johanna Venhon kirjoittama elämäkerta rakastetusta koko kansan näyttelijästä.
Martti Suosalo tunnetaan sympaattisena ihmisenä ja tarkkanäköisesti työskentelevänä näyttelijänä. Hän on yhä tietyllä tavalla ujo ja mielikuvitusrikas poika, joka elää yhtä paljon päänsä sisällä kuin sen ulkopuolella. Teoksessa seuraamme Marttia lapsuuden idyllistä Turkan kuohuvaan Teatterikorkeakouluun, Ryhmäteatterin iloiseen joukkoon ja huolettomiin boheemivuosiin sekä rakastavaksi perheenisäksi ja omaehtoiseksi yrittäjäksi, jonka ihanteena on Shakespearen-aikainen kiertelevä näyttelijäseurue. Teoksesta saa hyvän kuvan Suosalon luovasta prosessista ja siitä, mistä hän ammentaa ainekset virtuoosimaiseen näyttelijäntyöhönsä. Kirjailija Johanna Venho on vanginnut elämäkertaan Suosalon persoonallisen tavan katsoa maailmaa, ihmettelyn taidon, jota Martti ei ole ole koskaan kadottanut.
Lastenkirjat
Parasta lastenkirjoissa: saa keksiä & kuvitella. Rakastan satuja.
Matkamuistikirja
Teos 2024
On syksy, mutta metsässä voi vielä kulkea paljain jaloin. Kaarnan äiti on työmurheiden vuoksi allapäin. Mummo sanoo, että matka auttaisi tätä. Kaarna, Saku ja äiti lähtevät yöjunalla Lappiin kiertämään Pakasaivon rotkojärveä, vanhaa pyhää paikkaa. Se on äidille tärkeä. Kaarna kerää tuntemuksiaan matkamuistikirjaan. Yhtäkkiä Saku ja Kaarna huomaavat olevansa kaksin. Mihin äiti on jäänyt? Mitä löytyy järven syvimmästä kohdasta ja puolukanvarpujen keskeltä? Siihen, joka käy syvällä, jää erilainen valo. Se hehkuu pimeässä.
Tietopalat: Seikkailijan retkikirja
WSOY 2022
Kaikki tärkeä, mitä nuoren retkeilijän kannattaa tietää!
Retkeilyn perusteet haltuun ja nokka kohti metsää! Helppolukuinen ja runsaasti kuvitettu tietokirja aloittelevalle retkeilijälle.
Nyt reppu selkään ja retkelle! Mutta mitä pakata mukaan? Miten toimivat kartta ja kompassi, entä mitä pitää muistaa kun aikoo jäädä metsään yöksi? Kuinka toimia, jos jotakin sattuu? Seikkailijan retkikirja kertoo kattavasti ja napakasti kaiken, mitä nuoren seikkailijan kannattaa retkeilystä tietää.
Tietopalat on alakoululaisille suunnattu helppolukuinen kirjasarja, jossa tutustutaan erilaisiin mieltä kutkuttaviin aiheisiin harrastuksista luontoon ja tieteestä kulttuuriin.
Metsämuistikirja
TEOS 2022
Kaarnalla on muistikirja, johon hän piirtää ja kirjoittaa asioita, joita hänelle tulee mieleen lähimetsässä. Hän tuntee metsän salaisuudet paremmin kuin kukaan muu. Siellä on toisiinsa nojaavia puita, linnunpesiä ja toukkien karttakeppejä. Juurakon alla tonttujen ovi. Hän on nähnyt peikon, petolinnun ja pikkukauriin. Kaikki mietteensä ja keräämänsä lehdet Kaarna on tallentanut muistikirjaansa.
Pian metsässä alkaa näkyä haalaripukuisia miehiä mittakeppien kanssa. Saku-veli sanoo, että sinne on kaavoitettu. Metsään kulkee koneita, jotka jättävät jälkeensä kantoja ja syviä uria. Kaarna päättää taistella vastaan ja alkaa sitoa narulla ilmoituksia puihin. Sellainen on mielenosoitusta. Silloin hän kohtaa vihreäsilmäisen pojan, jolla on risuja tukassaan. Hän opettaa Kaarnalle metsästä jotain, mitä tämä ei vielä aavistanutkaan. Kaiken sen Kaarna tallentaa muistikirjaansa.
Metsämuistikirja on kaunis, taianomainen ylistys lähiluonnolle ja metsässä kukoistavalle mielikuvitukselle.
Opossumi ja pompottava sydän
WSOY 2020
”Ylämummoon!” Opossumi huutaa ja tekee valtavan loikan.
Se on menoa, kun Opossumi hurahtaa jalkapalloon! Sykähdyttävän Opossumi-sarjan kolmannessa osassa pelataan palloa ja ihastutaan päätä pahkaa.
Opossumi innostuu jalkapallosta ja pääsee mukaan kesäleirille. Mutta joukkueessa pelaaminen ei olekaan aivan helppoa: Opossumi ei kestä häviämistä ollenkaan!
Pallon lisäksi pompottaa myös Opossumin sydän, kun se ihastuu päätä pahkaa erääseen leiriläiseen. Pajua huolettaa: voiko pieni, karvainen Opossumi saada osakseen lainkaan vastarakkautta? Pajulla itselläänkin riittää säpinää: Ronja-pennun kouluttaminen on kovaa työtä, eivätkä ihastumisjutut osu aina maaliin…
Opossumi-sarja kuvaa alakoululaisten elämää osuvasti ja korvat höröllä kuunnellen. Kaiken aikaa koheltava ja räppejä suoltava Opossumi tuo hauskan lisänsä tokaluokkalaisten arkeen.
Opossumi ja sata tykkäystä
WSOY 2019
Maailman mahtavin pussirotta räppää tietään tähtiin!
Opossumi-sarjan toisessa osassa Paju selvittelee kaverikiemuroita ja Opossumi tähtää kuuluisaksi.
Pajun perhe suuntaa kesälomamatkalle Pärnuun. Mukaan lähtee myös Roosa, joka on viime aikoina muuttunut omituiseksi: Roosa ei enää puhu Pajulle, eikä heidän Kärkikerhonsakaan ole kokoontunut. Voi miksi kaverijutut ovat niin kamalan monimutkaisia! Opossumikin on omissa maailmoissaan: se laulaa kajauttaa Pärnun karaokessa ja on kovaa vauhtia matkalla maineeseen. Kaiken huipuksi Opossumin oma vlogi onnistuu saamaan jopa sata tykkäystä! Tai ainakin melkein… Opossumi on maailman mahtavin pieni pussirotta, joka hurmaa omaperäisillä räpeillään. Alakoulua käyvällä Pajulla riittää setvittävää, mutta onneksi kesä huipentuu hilpeään hääjuhlaan ylläreineen!
Kaksi päätä ja kahdeksan jalkaa
Karisto, 2018
Tanja sanoi eilen, että tänään kaikki kirjoittavat itse runon. Runon, jossa on riimit. Amir ei tiennyt, mikä on riimi. Amir yrittää kirjoittaa runon omituisella kielellä, johon hän ei saa otetta. Kun runo viimein alkaa syntyä, se kasvaa yli paperin ja kertoo enemmän kuin Amir olisi ikinä arvannut.
Kaksi päätä ja kahdeksan jalkaa on Kariston keväällä 2017 julistaman kuvakirjakilpailun voittajateksti. Yli 800 käsikirjoituksen joukosta voittajaksi noussut tarina kuvaa taitavasti maahanmuuttajalapsen tunteita keskellä vierasta kieltä ja kulttuuria. Ote tuomariston perusteluista: ”Tekstissä ovat kaikki osatekijät kohdallaan: idea on hieno, tarina kulkee käänteikkäästi ja koskettavasti, henkilöhahmoista syntyy selkeä mielikuva ja kieli on konstailematonta mutta runollista. Tarina on poikkeuksellinen myös siksi, että se puhuttelee monen ikäisiä, alakouluikäisistä teineihin.” Kirjan on kuvittanut palkittu sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen.
Opossumi repussa
WSOY 2017
Jou beibi, säännöt kirjoitan uusiksi, joo on jees opossumiksi!
Yhtäkkiä, kesken matikantunnin Pajun pulpetin kansi lennähtää auki. Opossumi tunkee vaaleanpunaisen kuononsa esiin ja varastaa koko show’n. Sekin haluaa käydä koulua – oppiakseen kirjoittamaan parempia biisejä!
Pajua nolottaa… Mutta on Opossumi myös ihana, melkein kuin pikkuveli. Se kulkee Pajun mukana repussa ja höpöttelee omiaan. Se on vikkeläkielinen ja tuikkivasilmäinen, sen kanssa ei todellakaan ole tylsää.
Linnunmaitoa kainalokanoille
Lasten Keskus, 2015
Johanna Venhon kirjoittaman ja Marjo Nygårdin kuvittaman lastenlorukokoelman nimi kuuluu ehdottomasti vuonna 2015 julkaistujen kirjojen nimien parhaimmistoon. Linnunmaitoa kainalokanoille on titteli, jota tekee mieli mutustella ja joka sopii teokseen kuin nenä päähän. Myös kirjan ulkonäkö kutsuu runoseikkailuun.
Venho on runoillut sivuille loruja ja runoja, joissa Robin ja bratzinuket rinnastuvat pullantuoksuiseen mummoon ja koulukiireisiin, kiukkuisiin päiviin ja harmonisiin lepohetkiin. Kauniisti riimittyvissä runoissa kohtaavat se, mikä on totta, ja se, mikä voisi olla totta, ainakin saduissa. Vaikka arki on välillä raskasta, siitä tulee heti helpompaa, kun antaa mielikuvitukselle vallan. Lorut kertovat maailmasta, jossa on pumpulipilviä, vauvaomenoita, kuonoruttuja ja umpihankilatuja, ja siten aina toivoa.
Kirja sopii aikuisten ja lasten yhteisiin lukuhetkiin ja kannustaa kaikenikäisiä leikittelemään kielellä ja ehkä keksimään lopuksi vielä omia värssyjä. Kaunis teos sisältä ja ulkoa.
(Kirja-arvostelu Kirjavinkit.fi)
”Mene metsään, voit löytää harhaan,
keijukaisten ketunleipätarhaan,
poimia sieltä eväät mukaan,
niin makeat, ettei usko kukaan.”
Yllin kyllin
WSOY 2011
Lapsiperheille tuttu tilanne: tavarat ja lelut hyrskyn myrskyn ja lisää pitäisi saada. Tekijäkaksikko antaa huutia tavarataivaalle – pilke silmäkulmassa.
Kylli-tytön perhe muuttaa ja tavarapaljous paljastuu. Mutta uudessa kodissa vanhat kalusteet näyttävät kulahtaneilta eivätkä muuttolaatikoista pullistelevat lelut enää tyttöä kiinnosta.
– Puhuva pinkki poni! Mä haluan sellaisen, lelukuvastoa selaava Kylli keksii. – Ei kaikkea voi saada, äiti yrittää opastaa. Aikuisten esimerkki näyttää kuitenkin toista. Onneksi Kylli löytää naapurista uuden kaverin, syntyy hauskoja leikkejä ja yhteisiä salaisuuksia. Yllin kyllin tarttuu lapsiperheissä tuttuun aiheeseen: leluja tursuaa joka paikasta, silti lisää pitäisi saada. Tavarataivas saa huutia pilke silmäkulmassa tekijäkaksikolta, jolta aiemmin ovat ilmestyneet Utare-Ursulan onnenapila (2010) ja Kissanpissa (2011).
Kissanpissa
WSOY 2011
Hippapotta on pienokaisen ystävä hädässä! Hauskaa tapakasvatusta potalle opettelevalle perheen pienimmälle. Taitavan tekijätiimin oivaltava ”opas”.
Häntähippa on Kusti-kissan lempileikki ja Kylli-koira paras kaveri. Eräänä päivänä Kylli yllättää Kustin kertomalla, ettei käytä enää vaippaa. Pian Kustin kotiin ilmestyy outo, punainen kippo ja kohta alkaakin uudenlainen hippa
Kissanpissa on oiva apu, kun pienokaista totutetaan pottaan.
Otto loikkaa ojan yli
Kirjapaja 2011
Takana ovat kesä ja sen leikit, mutta edessä suuri muutos: Otto lähtee kouluun. Ottoa jännittää, löytyykö koulusta uusia kavereita ja pysyykö kirjavasiipinen uniperhonen tallessa koulurepun taskussa? Otto loikkaa ojan yli on tarina muutoksesta ja uuden alkamisesta.
Utare-Ursulan onnenapila
WSOY 2010
Ursula-vasikka houkuttelee vauvaikäistä siirtymään rintaruokinnasta kiinteään: Makujen maailmassa on muutakin kuin maitoa. Aktivoiva kuvitus, rytmikkäät lorut.
Ursula on reipas pikkuvasikka, jonka herkkua on Ruusu-emon utareistaan tarjoama maito. Eräänä kesäpäivänä utelias Ursula löytää kokonaisen makujen maailman. Kirmatessaan niityllä perhosen perässä se tutustuu timoteihin, haukkaa voikukkaa, maistaa mansikkaa
Utare-Ursulan onnenapila on pienten maailmaa ymmärtävä runomuotoinen, veikeä ja värikäs Ursula-vasikan alkutaipaleesta kohti kiinteää ravintoa.
Ollaan kotona
Kirjapaja 2009
Sampsan äiti touhuaa ympäriinsä korot kopisten ja suunnitelmia tehden, äiti ei osaa rauhoittua – eikä äiti pidä ötököistä, joista Sampsa on kovin kiinnostunut. Vanhemmat luulevat, että kotitalo aivan samanlainen talo kuin asuinalueen muutkin talot. He eivät tiedä, että metsän puolelta koti näyttää satutalolta, jossa on torni.
Okulus ja teatteri Outo
WSOY 2008
Neljäs Okulus-seikkailu on kirjoitettu yhteistyössä nuorten lukijoiden kanssa! Teatterihullu opettaja johdattaa etsiväkerhon kadonneen Sohvi-koiran jäljille.
Aada ja Roope aloittavat viidennen luokan ja heitä odottaa uusi opettaja Pekka Neilikka, joka osoittautuu teatterihulluksi. Heti syksyn alkajaisiksi luokka saa tehtäväkseen kirjoittaa näytelmän. Kesken kirjoittamisen alkaa tapahtua kummia, kun kuvaan astuu teatteri Outo maagisine hahmoineen.
Onko Neilikalla taikavoimia vai onko kaiken takana hänen salaperäinen ystävänsä Mattaleena Spirello? Ja kenellä on sormensa pelissä, kun Aadan koira äkisti katoaa? Aadan, Roopen ja Siirin etsivätoimisto Okulus huomaa olevansa keskellä mystisempää arvoitusta kuin koskaan aikaisemmin. Sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet: Okulus ja yöihmiset Okulus ja Livian talo Okulus ja Omenamökin salaisuus
Okulus ja Omenamökin salaisuus
WSOY 2006
Etsivätoimisto Okulus fantasiamysteerin kimpussa: mistä on kyse, kun lomasaarella kummittelee outo vanhoihin vaatteisiin pukeutunut tyttö?
Metsän siimeksessä voi kohdata odottamattomia henkilöitä. ”… mutta joka kerta kun avaan kirjan, tarinat ovat kadonneet sieltä, ja joudun aloittamaan alusta. Silti se ei haittaa ollenkaan… oikeastaan tiedän, että juuri niin sen pitää ollakin.” Etsivätoimisto Okulus – Siiri, Aada ja Roope – pääsee viettämään kesälomaa Siirin äidin vuokraamalle Mansikkamökille. Saaressa asuu myös kuusilapsinen Kainulaisen perhe, ja metsän keskellä Omenamökissä oleilee yksinäinen täti-ihminen Mirjami Viherjuuri.
Mirjamin toimet ovat omiaan kutkuttamaan etsiväkolmikon mielikuvitusta. Tuskin on Aada saanut saparoitaan kiristetyksi, kun Okulus alkaa selvittää, miksi Mirjami käyskentelee öisin metsän siimeksessä. Entä kenelle kuuluvat Mirjamin kuistilta löytyvät lastenkengät, ja kuka on se mystinen punamekkoinen tyttö, jonka Kainulaisen perheen Miika-poika näkee vanhoihin vaatteisiin pukeutuneena keskellä kesäistä yötä? Salaperäisen tytön arvoitus ratkeaa kiehtovalla tavalla, joka kirvoittaa ajatuksia niin Okuluksessa kuin lukijassa.
Puolukkavarvas
WSOY 2006
Kuvakirjallinen runoja ja loruja vauvoille, puolukkavarpaille ja pupupipoille. Arjen olo-iloa oivaltavina runoina ja retrohenkisinä kuvina.
Meille tuli olo-ilo vauvapullukkaa muutama kilo se nauraa pelkillä ikenillä ja tarttuu tukkaan hyppysillä.
Vauvan kanssa touhuavan olo-iloa ja arjen hyviä hetkiä heijastelevat nämä kuvitetut runot ja lorut. Tunnelmat on pukenut sanoiksi ja riimeiksi Johanna Venho. Aiheet ovat tuttuja lapsiperheen jokapäiväisestä elämästä. Kirjan sivuilla vilistävät takkutukkaenkelit ja puolukkavarpaat, sieltä kumpuavat kiikkulaulut ja porunkarkotuslorut. Anne Peltolan retrohenkinen kuvitus pursuaa hykerryttäviä oivalluksia ja yksityiskohtia. Puolukkavarvas on tunteiden tulkki sekä vauvojen vanhemmille että herkistyneille isovanhemmille.
Okulus ja Livian talo
WSOY 2004
”Juuri silloin kuu meni pilveen ja näin tumman vilahduksen, kun tyyppi liukeni pihan poikki ja katosi kuusikkoon.”
Kadonneen rehtorin löytymisen jälkeen Etsivätoimisto Okulus on jo kuukausia odotellut uusia toimeksiantoja. Keväällä Korkkikylän ”noitataloon” muuttaa Roopen äidin tuttava Livia. Talon ympärillä alkaa tapahtua kummia, ja Roope ja Aada ryhtyvät selvittämään talon pihalla hämärässä hiippailevan huppupäisen hahmon arvoitusta. Johtaako hänen kaulassaan kiiltelevä avain uusien salaisuuksien lähteille?
Okulus ja yöihmiset
WSOY 2003
Aada aloittaa neljännen luokan – ja jälleen hänen ympärillään on uusi koulu ja uusi luokka eikä yhtään ystävää. Heti ensimmäisenä koulupäivänä Aada joutuu luokan silmätikuksi ja saa monta ikävää haukkumanimeä. Vähitellen Aada ystävystyy ärrä-vikaisen ja huononäköisen Roopen kanssa. Yhdessä on helpompi kestää muiden vinoilut.
Muuta
Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä
WSOY 2022
Puhutteleva esseekokoelma äideistä, lapsista, isistä ja ihmisistä
Kasvukausia on kirja elämästä, aikuisuudesta, valinnoista ja siitä, miten olla muita varten kadottamatta silti itseään.
Millainen on hyvä äiti? Millä tavoin erityislapsi mullistaa äidin maailmankuvan ja käsityksen ihmisenä olemisesta? Millaista on kasvattaa lapsia, kun ilmastokriisi uhkaa kaikkea tulevaa? Millaista on rakentaa suhdetta puolison lapseen, kun itse ei ole äiti? Entä onko äidin ja lapsen välisessä yhteydessä jotain, mitä isän on mahdotonta tavoittaa?
Äitiys on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Lisäksi jokainen nainen jossain vaiheessa elämäänsä joutuu miettimään, haluaako lapsia vai ei. Vaikka asia on hyvin henkilökohtainen, kulttuurimme tekee siitä julkisen..
Kasvukausia – kirjoituksia äitiydestä -antologiassa 13 kirjailijaa pohtii äitiyteen ja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä omakohtaisissa esseissään.
Runomatkaopas – harjoituksia ja työpajoja lapsille
Aviador 2019
Lapsi oppii leikkimällä – myös kielen. Suhde ympäröivään maailmaan muokkautuu esineille ja asioille annettujen nimien kautta. Näin toimii myös runous – sitä rakastavalla on edessä läpi elämän jatkuva tutkimusmatka. Runojen lukemista ja kirjoittamista rakastavat myös teoksen tekijät. He ovat kirjallisuuden ja sanataideopetuksen ammattilaiset Pirkko Ilmanen, Riika Kotka, Elina Pulli ja Johanna Venho. Oppikirjassaan he tekevät niin eskari-, koulu- kuin kotipäivääkin virkistävän runomatkan. Teos toivottaa hauskalla ja helposti lähestyttävällä tavalla lapset tervetulleiksi runouden mahdollisuuksien ja elämysten pariin.
Kentänvaltaajat
WSOY 2020
Kentänvaltaajissa joukko tunnettuja suomalaisia kirjoittajia käy läpi suhdettaan pallopeleistä jaloimpaan. He kertovat, mitä jalkapallo heille merkitsee ja on merkinnyt, kuinka rakkaus lajiin on syntynyt ja miten suhde kukoistaa tulevaisuudessakin. Käsitellyiksi tulevat muun muassa suomalaisen valioliigafanin taudinkuva sekä syvä imagojuopa kotimaisen sarjafutiksen ja kansainvälisten sarjojen välillä. Kuinka jalkapallo muuttaa maailmaa ja ihmistä?
Teoksen kirjoittajia ovat Matti Apunen, Karo Hämäläinen, Juha Kanerva, Sami Kolamo, Tommy Lindgren, Veera Luoma-aho, Tommi Melender, Marianne Miettinen, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nordling, Olli Rehn ja Johanna Venho. Teoksen ovat toimittaneet Karo Hämäläinen ja Tommi Melender.
Sadan vuoden unet – satuja aikuisille
Jalava 2017
Masentunut Ruusunen satuttaa sormensa leipäveitseen, syrjäytynyt Ali Baba vetäytyy asuntoonsa, ja Lumikin ilkeän äitipuolen peili päätyy kampaamoon.
Sadan vuoden unissa suomalaiset eturivin kirjailijat tarttuvat vanhoihin satuihin, eikä mikään ole enää kuten ennen.
Kirjassa on kaksitoista aikuisille kirjoitettua muunnelmaa kaikkien tuntemista satuklassikoista. Mukana on niin Grimmin veljesten ja Charles Perrault’n kertomuksia kuin Aisopoksen eläinsatuja, hölmöläisten toilailuja unohtamatta.
Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisen spekulatiivisen fiktion veteraaneja sekä nousevia kykyjä. Hyytävissä, ravistelevissa ja ilkikurisissa tarinoissa kirjoittajien äänet sekoittuvat vanhoihin myytteihin, kun tutut hahmot kohtaavat elämän realiteetit.
Luojan palikkaleikki – Esseitä Lauri Viidasta
Teos 2016
Viidasta puhuttaessa ääni on varmasti yleisin esille nouseva käsite. Sillä viitataan kirjailijan tunnetusti voimalliseen äänenkäyttöön, mutta myös siihen, että hänen runonsa sopivat niin hyvin suuhun, ääneen luettaviksi. Viidan kyseenalaistamaton asema suomalaisen kirjallisuuden kaanonissa ei tarkoita sitä, että hänen tekstinsä olisi suljettu kansallisen kirjallisuusmuseon vitriiniin, vaan sitä, että ne ovat ihmisille yhä tärkeitä.
Lauri Viidan 100-vuotisjuhlan kynnyksellä ilmestyvä Olli Löytyn toimittama Luojan palikkaleikki ei olekaan muisto- tai juhlakirja kuolleesta kirjailijasta, vaan komeaa keskustelua hänen elävien tekstiensä kanssa.
Kirjailijoiden Kalevala
Suomalaisen kirjallisuuden seura 2013
Miten nykykirjailijat tulkitsevat Kalevalan myyttisiä teemoja? Mikä on heidän suhteensa kansalliseepokseemme? Omasta Kalevala-suhteestaan kertovat mm. Pirjo Hassinen, Virpi Hämeen-Anttila, Jari Järvelä, Jyrki Kiiskinen, Sirpa Kähkönen, Rosa Liksom, Leena Lander, Torsti Lehtinen, Kai Nieminen, Marja-Leena Mikkola, Hannu Mäkelä, Hannu Raittila, Johanna Sinisalo, Anja Snellman, Petri Tamminen, Henriikka Tavi, Heikki Turunen, Hanna Tuuri, Johanna Venho sekä Jaakko Yli-Juonikas. Kirjailijoiden lisäksi viisi tutkijaa pohtivat tieteellisissä artikkeleissaan Kalevalan, kalevalamittaisen runon ja kirjallisuuden välisiä suhteita. Kirjailijoiden Kalevala -teos jatkaa Kalevalaseuran vuonna 2009 toteuttamaa Taiteilijoiden Kalevala -hanketta.
Esseet
Verkkoessee: Sanoilla ei voi sitoa haavoja, mutta runot voivat auttaa kestämään kipua, Yle 2022
Eksyjän runousoppi, verkkolehti Noesis 2017
Mitä essee tarkoittaa? Savukeidas 2012
Novellit
”Sadan vuoden unet”, novelli teoksessa Sadan vuoden unet, Jalava 2017.
”Ah autuasten maa”, novelli teoksessa Iloinen itsenäisyys, Robustos 2017.
”Saunapuhdas”, novelli teoksessa Suomalaisia saunanovelleja, Aviador 2017.
”Pysäkkien välillä”, novelli teoksessa 2000-luvun Decamerone, WSOY 2007